Elämän Sana uuden edessä

Luokka: 
Matala kynnys

teksti ja kuvat Hanna Leppälä

Elämän Sana on monille tuttu paitsi uskonliikkeen opetuksesta, myös kesäisistä uskonfestivaaleista ja Håkan ja Pia Westergårdin mediatyöstä. Vuonna 2015 paikallisseurakunnan johtovastuu siirtyi Sami ja Tiina Hartikaiselle.

Hartikaiset saivat ensikosketuksen Elämän Sanaan jo 1998. Tiina innostui raamattukoulun mainoksesta, ja vasta uskoon tullut Sami kävi kasteellakin Turussa. Pian Jumala kutsui heitä Uppsalan Livets Ordiin, jossa molemmat kävivät raamattukoulun lisäksi lähetyskoulun, ja lopulta Sami sai teologian diplomin seurakunnan yliopistosta.

Elämän Sana on alusta asti kutsuttu olemaan hengellisen varustamisen asehuone, leipähuone ja rakkauden keidas. Tiina Hartikainen uskoo, että kaikkia näyn osa-alueita tarvitaan tasapainossa keskenään:

– Voimme vahvistua Kristuksen rakkauden osoittamisessa, mutta se ei auta, ellemme myös varusta ihmisiä. Jumalan avulla on mahdollista tarjota kaikkea mitä ihmiset todella tarvitsevat uskonelämäänsä.

Kolmiosainen näky ilmenee silti tämänkin hetken toiminnassa:

– Saan suurimman tyydytyksen siitä, kun saan olla rohkaisemassa ja varustamassa uusia Jumalan palvelijoita nousemaan seurakunnan sisältä. Leipähuoneena meidän on tässä ajassa satsattava siihen, että Jumala näkyy ja tuntuu tavallisen ihmisen elämässä.

Leipähuonenäky alkoi konkretisoitua, kun seurakunta pastori Westergårdin johdolla alkoi yhteistyön Operaatio Ruokakassin kanssa. Nyt viikon suurin kokous pidetäänkin keskiviikkoisin. Leipähuone-illoissa tarjoillaan ensin tunnin ajan ilosanomaa ja sen jälkeen ruokalahjoituksia ja kahvit.

Alussa kävijät odottivat malttamattomina kokouksen loppua, mutta nyt useimmat kuuntelevat joka sanan. Pastori toteaakin, ettei evankeliumin kanssa kannata nolostella:

– Ilman sitä ei olisi mitään auttamistyötä. Meidän on kohdattava erilaiset ihmiset ymmärrettävällä tavalla, mutta sama vesittämätön ilosanoma kuuluu kaikille.

Leipähuone-illat ovat tällä hetkellä seurakunnan tehokkain evankeliointikanava. Kymmenistä uskoontulleista osa on käynyt kasteella ja tullut mukaan Alfa-kurssille.

Pastori painottaa johtajien vastuuta oikeiden järjestysten vaikuttajina pikemmin kuin sen vahtijoina:

– Seurakuntien edistyminen riippuu siitä, näkyykö johtajissa Kristuksen mieli: Suurin on se, joka palvelee. On valvottava ennen kaikkea omaa vaellustaan, pidettävä sydän puhtaana Jumalan edessä. Jos johtajat pysyvät nöyrinä, se kyllä heijastuu seurakuntaankin. Esimerkin näyttäminen on paras tapa johtaa. Sanojen ja tekojen on täsmättävä.

Myös Tiina Hartikainen uskoo palvelevaan johtajuuteen:

– Luottamus ei synny auktoriteetin nojalla, vaan se on voitettava uskaltautumalla lähelle. Toivoisin, että seurakuntamme huolehtisi ihmisistä hyvän paimenen hengessä.

Lisää uusi kommentti