Uskoontulo

Luonto puhuu Luojasta

teksti Seppo Pehkonen kuvat Unsplash, Maria Kesätuuli, Pekka Reinikainen, Ari Takkula

Pekka Reinikainen tietää, ettei totuuden puhuminen ole aina herkkua. Samaan aikaan kun valtaosa tiedemiehistä uskoo epätodelliseen evoluutioteoriaan, antaa Reinikainen äänensä luomisen puolesta.

Vuonna 1970 evoluutioteorian vankkumaton kannattaja Pekka Reinikainen vietti aikaansa laboratoriossa Ranskassa, kun biokemisti Charles osoitti hänelle kiistattomasti, ettei alkuliemestä synny solua. Se oli ratkaiseva hetki.

– Kaikissa koulukirjoissa opetetaan väärin, että alkuliemestä syntyy ihmisiä. Luulin sen olevan totta. Olin lapsena kastettu, pyhäkoulutettu, rippikoulutettu, 100-prosenttinen ateisti. Pidin uskovia täysin hölmöinä, mutta kun Charlesin kanssa keittelimme liemiä laboratoriossa, hän sanoi: ”Nyt sä tajuat järjen tasolla, ettei tuosta sopasta tule koskaan ihmistä.” Ymmärsin, että minua oli huijattu kaikki nämä vuodet.

Helsingissä syntynyt ja normaalin lapsuuden viettänyt ateistiseen maailmankuvaan kasvanut Pekka vakuuttui Charlesin kautta Jumalan olemassaolosta.

– Silloin tajusin, että ateismissa on jotain vikaa ja että se on emävale. Jos uskomme, että kemia ja fysiikka on totta, silloin tiedämme, ettei alkuliemestä tule solua. Tiedän sen atomien molekyyli­tasolla. On huolestuttavaa, että koulussa opetetaan tieteen tunnilla valetta, joka on täysin vastoin fysiikkaa ja kemiaa. Se on suorastaan rikollista. Tällöin ei synny kriittisiä ajattelijoita. Evoluutio on filosofia, Pekka jatkaa.

Toinen henkilö, joka sai Pekan miettimään asioita uudelleen, oli eräs hänen opettajistaan.

– Anatomian opettajani oli myös uskova. Hän valmisti keinokäsiä ja sanoi, ettei sellaista pysty edes insinööri tekemään, niin että se toimisi niin kuin käsi. Jonkunlaisia jäljitelmiä pystyy tekemään, muttei sellaisia kuin käsi. Puhumattakaan siitä, että se olisi itsestään syntynyt.

Nimikristillisyys ei riitä

Jo kaksikymmentä vuotta Pekka on puhunut luomisen puolesta. Hän haluaa aina sisällyttää myös evankeliumin sanomaansa.

– Charlesin kautta tajusin, että Jumala on olemassa, mutten tuntenut Jeesusta. Jos julistamme vain evoluutio-opin murskaamisluentoja, se voi johtaa ihmisen Jumala-uskoon, muttei Jeesuksen luokse. Minusta tuli teisti Ranskassa, mutta se kuka Jeesus on, oli minulle epäselvää.

Suomeen palattuaan Pekasta oli tullut tyytyväinen nimikristitty ja hän kävi joulukirkossakin kerran vuodessa. Jumala halusi kuitenkin enemmän.

Kävi niin, että lääkärit ajautuivat lakkoon ja silloin Pekasta tuli luonnollisesti lakkopäällikkö, koska hän oli aluelääkäriyhdistyksen puheenjohtaja.

– Silloin minun teki pahaa, koska tiesin, että ihmisiä kuolee, kun menemme lakkoon. Minulle tuli kova ahdistus. Vastuu painoi tapahtumasta, jonka seurauksena ihmisiä voi kuolla.

Vastaus löytyi yllättävän läheltä

– Vaimoni sai houkuteltua minut kirkkoon. Ulla Christina Sjöman puhui siellä. Hän kertoi nuoresta miehestä, jolla oli ongelmia. Yhtäkkiä huomasin, että hän puhuu minusta. Puheen lopuksi hän sanoi: ”Tämän miehen nimi on sitten Pekka.” Olin kuin halolla päähän lyöty. Samassa nousin kirkon penkissä ja menin kesken tilaisuuden suoraan alttarille ja sanoin, että nyt rukoillaan heti, ettei lakkoa tule. Ulla otti minut aivan kuin ”rukouksen teho-osastolle”. Hän alkoi muistaa minua esirukouksissaan.

Rukoukset kuultiin taivaassa ja Pekka alkoi ymmärtää olevansa syntinen ihminen.

– Olin luullut olevani hieno mies, sivistynyt lääkäri. Tajusin, miten kamala tyyppi olen, itsekäs ja ahne. Putosin polvilleni ja itkin. Tajusin, että vain Jeesus voi minut pelastaa. Sitten kaikki muuttui. Heitin tupakat pois ja kaadoin viinat viemäriin.

Seuraavana päivinä Pekan ollessa työpaikalla uusi elämä loisti hänestä.

– Kun vanha potilaani tuli vastaanotolleni, hän katseli minua vähän aikaa ja sanoi: ”Minä tilasin ajan tohtori Reinikaiselle, mutta te ette ole tohtori Reinikainen.” Ulkoinen olemuksenikin oli muuttunut kouriintuntuvasti. Kun kohtasin Herran, niin asiat muuttuivat.

Darwin kumottu Nobelin arvoisesti!

Luonnontieteessä Jumalan havaitseminen on kielletty, Reinikainen tietää. Hänen osuudestaan ei saa puhua.

Lokakuussa 2015 kolme kemistiä Thomas Lindahl, Paul Modrich ja Aziz Sancar saivat Nobel palkinnon löydettyään solunkorjausjärjestelmän. Heti uutisen kuultuaan Pekka tajusi, että tiedemiehet olivat itse kumonneet evoluutioteorian.

– Nämä kolme kemistiä tuhosivat Darwinismin, vaikka eivät sitä huomanneetkaan.

Jokainen meistä on ollut joskus yksi solu, joka on lähtenyt äidin kohdussa lisääntymään ja siitä olemme vähitellen muotoutuneet. Tosin siihen on tarvittu 30 000 miljardia jakautumista. Aina kun solu jakaantuu, se kopioi tiedostoaan, Pekka selventää.

– Solu kopioi tiedoston kirjain kirjaimelta, se kopioi 750 kirjainta sekunnissa. Mutta solut tekevät virheitä. Joka kerta kun solu jakaantuu, tapahtuu miljoona kopiointivirhettä. Nämä kopiokoneet kärsivät lankeemuksessa alkaneesta rappeutumisesta. Kemistit huomasivat, että solulla täytyy olla joku jännittävä mekanismi, millä se korjaa ne miljoona virhettä. Jos kirjoitusvirheiden korjaajaa ei olisi, silloin kukaan meistä ei olisi päässyt solusta edes alkioksi, koska informaatio olisi tuhoutunut.

Miten tämä löytö tuhoaa Darwinismin?

– Alkuliemestä ei tule solua. Sitä on tutkittu pitkään vuodesta 1953 ja on todettu, että se on mahdotonta. Vaikka antaisimme sen verran periksi, että syntyisi alkusolu alkuliemeen, niin eihän se pääsisi lähtötelineistään juoksemaan ensimmäiselle aidalle, kun se jo kaatuisi kumoon, koska heti kun 10 000 jakaantumista olisi tapahtunut, nämä virheet tuhoaisivat sen.

Jotta alkusolu ei kuolisi kopioinnissa virheisiin, sinne on täytynyt asentaa monimutkainen korjausjärjestelmä. Tämän Nobelin saaneet kemistit löysivät, mutta he eivät tulleet ajatelleeksi, mistä se olisi tullut sinne.

– Nobelin villakoiran ydin on siinä, että vaikka olisi ensimmäinen solu, ei se pääsisi yhtään mihinkään, ellei siihen itsestään sattumalta alkuliemestä mukamas syntyneeseen soluun olisi asennettu valmiiksi erittäin monimutkaista skanneria, tutkaa ja korjauskoneistoa ja kymmeniä hyvin monimutkaisia laitteita. Yksi tällainen kone voi olla riippuvainen 50 000 muusta osasta.

Kun yhteen ihmiseen tarvitaan 30 000 miljardia solua, Reinikaisen mielestä on aivan järjetöntä väittää, että tuo mielettömän monimutkainen systeemi olisi kehittynyt itsestään. Koko homma kaatuisi jo ennen ensimmäistä aitaa.

– Evoluutio ei ole tieteellinen teoria, vaan filosofointia siitä, mitä voisi tapahtua ilman Jumalaa. Se on epätieteellinen, Reinikainen lataa.

Lue koko Pekka Reinikaisen haastattelu huhtikuun Näky magazinesta ja kuulet lisää todisteita luomisesta!

02.04.2015 - 21:51

Koko elämä Jumalalle

Omien projektiensa kanssa painiskeleva 17-vuotias Olavi Hyppönen ymmärsi, että hänen täytyy antautua 100 prosenttisesti Jeesukselle...

Lisää

20.02.2015 - 22:11

Elämäni muuttui kertaheitolla!

Riitta Sintosen todistus, kuinka hän tuli uskoon heinäkuun lopulla 2014

Ennen kun tulin uskoon, elin maailmassa sen oppien...

Lisää